Текст песни Ruuska Pekka - Kaksi Kulkijaa
Ruuska Pekka - Kaksi Kulkijaa слова песни
Min muistan, me olimme kuuden- tai seitsemntoistaSun kellarihuoneessas kuunneltiin svellahjaaMuistan viel ne monet vakavat lupaukset, joistaMeist kumpikaan koskaan ei saanut luovuttaaSinun lhells tunsin usein mit on VoimaJoka ihmist vie kohti myrskyn pauhinaaTuli rinnassas syvn uskon aateloimaSinut otti ja sai sua yksin kuljettaaTnn nimes lysin alkusivuilta sanomalehdenSielt, miss nimi ristit varjostaaSin kuljit kulkusi loppuun oikeutta tehdenSille, mink aika toteen nytt saaMin valitsin toisen tienJa niin kai minkin sen loppuun vienNe on eri miehet, jotka seisomaan jKun joukko ymprilt hviMin astuin jo kauan sitten purrestasiJa nyt kai olen onnellinen miesItse kun olet sielunrauhanturvaajasiItse ptt, kuinka painava on iesMuistan hyvin sen kuin hetken kaitafilminKun kerran jrkeen vedoten tahdoin sua opastaaSin katsoit ystvllisin avoimin silminJa sanoit: Joskus on niin, ett jrki jd saaMin valitsin toisen tienJa niin kai minkin sen loppuun vienNe on eri miehet, jotka seisomaan jKun joukko ymprilt hviMin valitsin toisen tienJa niin kai minkin sen loppuun vienNe on eri miehet, jotka seisomaan jKun joukko ymprilt hvi